Kolumnit

Onko AMIF:n ohjelma tuloksellinen? Koetaanko ISF-rahasto merkitykselliseksi? Tuottaako BMVI-rahoitus lisäarvoa EU:n tasolla? Ja mitä sillä vaikuttavuudella taas tarkoitettiin sisäministeriön hallinnonalalla? Kuuluvatko nuo edes eläin-, kasvi- vai kivikuntaan? Ja pitääkö tästä olla huolissaan? 

Generatiivinen tekoäly on yksi tämän vuosikymmenen keskeisin läpimurto, joten on tärkeää, että sen kehitys on selitettävää ja läpinäkyvää meille kaikille.

Oikein herkullinen ja maistuva ruoka koostuu useista eri raaka-aineista. Jokaisella ainesosalla on oma roolinsa ja makunsa kokonaisuudessa. Vastaavalla tavalla myös eri turvallisuustoimijoiden yhteistyöstä muodostuu kokonaisuus, jossa huomioidaan kunkin toimijan vahvuudet ja potentiaalit.

EU:n tekoälyasetus varmistaa tekoälyn käytölle yhteiset pelisäännöt EU-maissa. Lainvalvontaviranomaisten, kuten poliisin, työssä tekoälyavusteisten järjestelmien hyödyntäminen on jatkossakin mahdollista. Tekoäly ei ratko rikoksia, mutta voi nopeuttaa niiden tutkintaa.

Kuinka väestönsuojissa turvataan puhtaan ilman saanti? Ilmanvaihtolaitteet ja niiden aktiivihiilisuodattimet ovat tärkeässä roolissa väestönsuojien toimivuudessa. Niiden käyttöikä on herättänyt alalla viime aikoina keskustelua. Sisäministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan ilmanvaihtolaiteiden aktiivihiilisuodattimien voi oikein käytettynä olettaa olevan käyttökuntoisia vähintään 50 vuotta niiden asentamisesta.

Välineellistetty maahantulo itärajalla on osoittanut, että Suomi on uudessa turvallisuustilanteessa, joka edellyttää uusia toimia. Meidän on otettava välineet pois vihamielisten vaikuttajien käsistä. Suomi vie tätä viestiä eteenpäin myös EU:ssa.

Joskus virkahenkilö ja poliittinen päätöksentekijäkin tuskailevat vähintään hiljaa mielessään vanhaa tuttua sanontaa, jonka mukaan tieto lisää tuskaa. Informaatioähky ja jatkuva tietovirta koettelevat nyky-yhteiskuntaa monessa mielessä.

Pelastustoimessa on yli 20 000 viestijää. Kokonaisuudessaan luku yltää kymmeniin tuhansiin, kun mukaan lasketaan kaikki alan piirissä toimivat. Jokainen pelastusalalla toimiva viestii omasta työstään, mutta jotta alan yhteinen viesti olisi yhdenmukainen, on viestintää hyvä linjata.

Voiko poliisille kertoa, että etsitty henkilö on sairaalahoidossa? Voiko passirekisterin tietoja käyttää törkeän rikoksen selvittämiseen? Miten poliisi voi hyödyntää laajoja tietomassoja? Tiedon käyttämiseen liittyviä kysymyksiä ja tiedonvaihdon haasteita ratkotaan nyt usean hankkeen voimin.

Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano -ohje julkaistiin viime viikolla. Vaikka ohje valmistui ajankohtana, jolloin kiristynyt turvallisuustilanne puhuttaa laajasti, on kuitenkin syytä painottaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Ohjeen päivitystä on suunniteltu jo kauan ennen Venäjän aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Väestönsuoja on paljon muutakin kuin vahvoja rakenteita. Väittäisin, että harva tietää kaikista toiminnallisuuksista, laitteista ja varusteista, joita väestönsuojistamme löytyy – tai tulisi löytyä, kirjoittaa projektipäällikkö Ira Pasi.

Pelastusalan koulutusta koskevat päätökset ovat herättäneet viime päivinä paljon keskustelua. Keskusteluissa on ihmetelty Pelastusopiston ja Helsingin Pelastuskoulun rahoitusta ja niiden välistä suhdetta. Lisäksi on pohdittu ja kannettu huolta Pelastusopiston asemasta.

Päivä paloasemalla -tapahtumaa vietetään taas viikonloppuna. Samalla käynnistyy Paloturvallisuusviikko, mikä päättyy 1.12. Palovarointinpäivään.

Globaali pandemia. Hyökkäyssota Euroopassa. Tuhoisia maanjäristyksiä. Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja voimistuminen. Kriisien täyteinen 2020-luvun alku on tehnyt resilienssin eli yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamisesta kuuman puheenaiheen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Resilienssi on perinteisesti kuulunut vahvasti kansalliseen toimivaltaan, mutta viimeistään viime vuosien kriisien seurauksena on tullut selväksi, että kansainvälinen yhteistyö on välttämättömän tärkeää myös resilienssin saralla. Kriisit eivät kunnioita valtioiden rajoja, jolloin myös kansainvälistä yhteistyötä niihin vastaamiseksi tulee vahvistaa.

Sota Ukrainassa jatkuu. Samalla kun tuemme Ukrainaa kaikin tavoin, on tärkeää tunnistaa sodan opit.

Viime aikojen uutiset ovat osoittaneet, että myös Euroopassa valtioiden on varauduttava yhä paremmin vakaviin, pitkäkestoisiin ja laaja-alaisiin kriiseihin. Jäsenvaltioilla on EU:ssakin ensisijainen vastuu omalla maaperällään tapahtuvista luonnon ja ihmisen aiheuttamien katastrofien ennaltaehkäisystä, niihin varautumisesta ja niitä koskevista avustustoimista.

Suomi sai vuoden alussa CBRN-valmiusvarastojen perustamiseen mittavan 242 miljoonan euron suuruisen rahoituksen EU:n komissiolta. Varastoitavilla materiaaleilla varaudutaan kemiallisten (C), biologisten (B), säteilyn (R) ja ydinaineiden (N) aiheuttamiin uhkiin, onnettomuuksiin ja tilanteisiin ennen muuta Pohjois- ja Itä-Euroopassa, kirjoittaa projektipäällikkö Tarja Rantala.

Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettiin väkivaltaisia videoita, joissa pääosin näyttäisi olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria pahoinpitelemässä joukolla toisia nuoria. Kyse on nuorisorikollisuudesta, mutta monien mielestä myös ennen kaikkea maahanmuuttopolitiikasta. Ongelmista on voitava puhua ääneen, kirjoittaa sisäministeri Mari Rantanen.

Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen viranomainen, jonka ohjaus on vastuutettu kansallisen turvallisuuden yksikölle. Perinteisen tulosohjauksen rinnalla suojelupoliisiin kohdistuu siviilitiedustelun ohjausta, jonka keskiössä on siviilitiedustelun painopisteiden asettaminen sisäministeriön toimesta, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Juha Vehmaskoski.

Paktilla tarkoitetaan Euroopan komission syyskuussa 2020 käynnistämää kokonaisvaltaisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistusta (New Pact on Migration and Asylum, kutsumanimenä pakti). Uudistus kattaa eri osa-alueita, kuten yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, kumppanuudet EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, paluun tehostamisen sekä laillisten maahanmuuttoväylien edistämisen.

Alueellisen varautumisen näkökulmasta merkittävä yhteistyön ponnistus saatiin keväällä 2023 maaliin, kun alueelliset riskiarviot valmistuivat 18 alueella. Sisäministeriön toimeksiannon mukaan laadituissa riskiarvioissa tarkastellaan alueellisesti merkittäviä riskejä. Riskiarviot päivittävät varautumisen perusteita – sitä, mihin meidän tulisi varautua ja mitä erityispiirteitä kullakin alueella on, kirjoittavat erityisasiantuntija Anni Kurunsaari ja riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä.

Ukraina on silmien edessä koko ajan, kaikissa uutisissa ja monilla kuvilla, mutta harva tietää, että EU:n siviilikriisinhallinnan operaatio on toiminut Ukrainassa ja sen rajoilla koko sodan ajan. Sotilaallinen kriisinhallinta toimii vielä Ukrainan ulkopuolella. Sotilaallinen apu tuodaan Ukrainaan ulkoa, mutta siviilikriisinhallinta työskentelee Kiovassa, Odessa, Lvivissä sekä liikkuvalla asiantuntijaryhmällä siellä missä tarvitaan – tai ylipäänsä voidaan liikkua ja toimia, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Antti Häikiö.

Väestön omatoiminen varautuminen on tärkeä osa Suomen kriisinkestävyyttä. Sisäministeriö sai tänä keväänä lisätalousarviossa 0,5 miljoonan euron määrärahan väestön omatoimisen varautumisen tukemiseen viestinnällä, kirjoittaa viestintäjohtaja Eriikka Koistinen.

Suomeen kohdistuvat kyberuhat ovat kasvaneet ja monimuotoistuneet. Venäjä käyttää kyberkykyjään hyökkäyssodassaan Ukrainassa ja venäläismieliset hakkeriryhmät kohdistavat yhä enemmän palvelunestohyökkäyksiä myös Suomeen. Suomalaisiin yrityksiin ja organisaatioihin kohdistuu myös yhä enemmän tietomurtoyrityksiä ja kiristyshaittaohjelmahyökkäyksiä.

Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli vuoden. Järkytys sodan alkamisesta Euroopassa sai ihmisissä ja organisaatioissa aikaan valtavan suuren auttamishalun ja tarpeen tehdä jotain konkreettista ukrainalaisten auttamiseksi. Hyökkäyssodan kohteeksi joutuneessa maassa on tarvetta monenlaiselle avulle. Avun määrän ja laadun lisäksi on tärkeää, että apu toimitetaan paikalle koordinoidusti ja järjestelmällisesti niin, että se todella saavuttaa avun tarvitsijat.

Pelastustoimi on onnistunut säilyttämään suomalaisten luottamuksen viime vuosien kriisien keskellä. Toimintaympäristön muutokset vaativat kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä pelastustoimen kehittämiseksi ja resurssien turvaamiseksi.

Poliisin hallintorakennetta koskeva esiselvitys on luovutettu sisäministeriölle. Samalla saatiin ministeriön käyttöön poliisin toimipisteiden toimintalähtöisen verkostotarkastelun ensimmäinen osa.

Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022-2026 valmistui joulukuussa 2021 sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla ja sen toimeenpano on nyt käynnissä.