Kaupunkien turvallisuusohjelman seurantaseminaari Lappeenrannassa - jengikysymyksiä ja hyviä käytäntöjä
Seminaarin aluksi seminaarin puheenjohtajana toiminut kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriöstä esitti ajankohtaiskatsauksen turvallisuuden kannalta keskeisiin asioihin erityisesti kaupunkien näkökulmasta katsottuna. Tämän jälkeen Lappeenrannan tuore kaupunginjohtaja Kimmo Jarva esitti kaupungin tervehdyksen. Turvallisuusjohtaja Ari-Pekka Meuronen ja apulaispoliisipäällikkö Tuomo Välimaa kertoivat Lappeenrannassa tehtävästä turvallisuusyhteistyöstä ja turvallisuustilanteesta. Itärajan läheisyydestä johtuen Venäjän ja Suomen välinen liikenne sai esityksissä erityistä huomiota ja mahdollinen tuleva viisumivapaus Venäjän ja EU:n välillä nousi myös esille. Viisumivapauden tuomia hyötyjä ja haasteita selvitetään parhaillaan laajasti niin paikallisissa kuin kansallisissakin työryhmissä.
Mr Toy kertoi nuorisojengeistä ja siitä, miten laajalla yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa estetään nuorten jengiytymistä ja vähennetään jengeistä johtuvia uhkia. Yleisö kuunteli esitystä suurella mielenkiinnolla. Mittakaava Lontoossa on aivan toinen kuin meidän kaupungeissamme. Tästä huolimatta jengiytymisen taustalla Lontoossa oli nähtävissä aivan samoja syitä kuin mitä me näemme ympärillämme. Nuorison syrjäytyminen koulusta ja työelämästä, ylisukupolvinen syrjäytyminen, päihteiden käyttö, aseman ja kunnioituksen hakeminen jengeistä ja nuorisoporukoista ovat myös meillä kasvavia ilmiöitä. Mr Toyn puheenvuoron jälkeen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen esitti kommenttipuheenvuoron, jossa hän totesi että jengiytyminen on lisääntynyt myös Helsingissä. Riikonen toi myös esille että hän on itse jengin, jonka nimi on Commanders Gang, jäsen. Tämän jengin toiminta on yhteiskunnan kannalta vain hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävää ainakin kaikille niille, jotka pitävät musiikista, erityisesti jazzista. Iltapäivällä ryhdyttiin käsittelemään asioita, jotka tulisi ottaa huomioon kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen kertoi ohjelman valmistelusta ja siitä, miten kolmannesta ohjelmasta voitaisiin tehdä edeltäjiään parempi. Tämän jälkeen nuorten turvallisuuden parantamista käsittelevän asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, johtaja Georg Henrik Wrede opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi asioita, joita asiantuntijaryhmässä on tullut esille. Vastaavan esityksen piti arjen ja asumisen turvallisuuden parantamista pohtivan työryhmän sihteeri, valmiuspäällikkö Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Tämän jälkeen kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelua jatkettiin neljässä pienryhmässä. Pienryhmien tulokset esiteltiin toisena seminaaripäivänä, ja Tarja Mankkinen teki esitysten pohjalta tiiviin yhteenvedon seikoista, joita ainakin tulee ottaa huomioon ohjelman jatkovalmistelussa.
Apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Päijät-Hämeen poliisilaitokselta kertoi väkivallan riskinarviointimallista nimeltä Marak - tai Mariska kuten sitä Päijät-Hämeessä nimitetään. Toimintamalli on osoittautunut hyödylliseksi ja se on tuottanut käytännön tuloksia. Alustuksen jälkeen käytiin keskustelua mm. salassapitosäännöksistä. Kansliapäällikkö Viljanen totesi, että tiedonvaihdon esteitä voidaan poistaa lainsäädännöllä mutta tämä edellyttää, että voidaan tehdä tarkkarajaista lainsäädäntöä. Nyt salassapitoon ja tiedonvaihtoon liittyvät ongelmat tuodaan monesti esille niin yleisellä tasolla että on erittäin vaikea hahmottaa, missä ongelma on. Hieman hämmennystä herätti myös se, että näyttää siltä että samassa asiassa joillain alueilla tiedonvaihto toimii ja toisilla ei. Vanhempi konstaapeli Sirkku Nurmi Kanta-Hämeen poliisilaitokselta kertoi, miten nuorten häiriökäyttäytymiseen ja rikoksiin puututaan varhaisessa vaiheessa yhteistyöhön perustuvalla Ankkurimallilla. Malli on lähtenyt liikkeelle Kanta-Hämeestä ja on nyt käytössä myös Lahdessa ja Helsingissä. Esityksestä jäi päällimmäiseksi ajatukseksi se, miten paljon voidaan tehdä ja saada aikaan kun työhön tosissaan ryhdytään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemien laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori tulee maksamaan yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Sirkun ja hänen Ankkuritiiminsä asiakkaina oli ollut noin 300 alle 18-vuotiasta nuorta, ja näistä vain noin 5 % oli tullut uudestaan. Ankkuritiimi näyttäisi takovan yhteiskunnalle todella kovia säästöjä jos se vuodessa pystyy ehkäisemään vaikkapa vain kymmenen nuoren syrjäytymisen.
Seminaarin lopuksi kansliapäällikkö Ritva Viljanen totesi, että seuraava kaupunkien turvallisuusseminaari järjestetään noin vuoden sisällä yhteistyössä jonkun kaupungin kanssa.. Seminaarin järjestämisestä kiinnostuneet kaupungit voivat ilmoittautua sisäasiainministeriöön Tarja Mankkiselle.  Takaisin  Tulosta sivu |
Seminaarin pääpuhuja oli Mr Jonathon Toy Lontoosta. Lontoo on jaettu 32 eri alueeseen, ja Mr Toy toimii yhdellä tällaisella alueella, Southwarkissa. Hänen tehtävänimikkeensä on ”head of communtity safety and enforcement”. Southwarkissa on noin 300.000 asukasta, ja alueen jengihistoria on pitkä. Mr Toy työskentelee varsinaisen tehtävänsä ohella 2 päivää viikossa paikallisessa sisäasiainministeriössä jengiasiantuntijana. 
Toisen seminaaripäivän ohjelmassa oli hyvien käytäntöjen esittelyä. Riskienhallintapäällikkö Pasi Vainio kertoi, miten Porissa on ryhdytty vähentämään alkoholihaittoja ja väkivaltaa. Vainio oli mukana valmistelemassa kaupunkien turvallisuusohjelmaa, ja nyt Porissa ohjelmassa esitetyt ajatukset ovat muuttumassa kovaa vauhtia käytännön toiminnaksi. Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa todettiin, että Pakka-hanke on erittäin hyvä ja käytännöllinen malli torjua alkoholista johtuvia turvallisuusuhkia. Malli on ollut olemassa jo monta vuotta mutta valitettavasti käytössä vain noin 17 paikkakunnalla. 
Seminaarin lopuksi suunnittelija Kristiina Alppivuori Espoon kaupungilta kertoi turvallisuuskävelyistä, joita Espoossa on toteutettu. Kävelyt vaikuttivat erittäin toimivalta ja helposti toteutettavalta keinolta parantaa lähiympäristön turvallisuutta monipuolisesti. Rikoksentorjuntaneuvosto on valmistellut oppaan, joka auttaa turvallisuuskävelyjen toteuttamissa. Erikoissuunnittelija Markus Alanko kertoi oppaasta ja turvallisuuskävelyjen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista.