Suomen lipun kuvaus
Lippulaki määrittelee Suomen lipun abstraktisesti, joten Suomen lippu voi olla muutakin kuin konkreettinen sinivalkoinen kangaslippu. Jokainen kuvio, joka täyttää Suomen lipun mittasuhteista ja väreistä annetut määräykset, vaikkapa painettuna tarrana, on Suomen lippu.
Valtiolippua käyttävät lippulain mukaan eduskunta, valtioneuvosto ja ministeriöt, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, keskusvirastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset, hovioikeudet, lääninhallitukset, tuomiokapitulit, ortodoksinen kirkollishallitus, Suomen ulkomailla olevat diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsulinedustustot, Suomen Pankki, kansaneläkelaitos, Suomen akatemia, rajavartiolaitos, valtion korkeakoulut sekä valtion alukset. Kolmikielekkeistä valtiolippua käyttää puolustusvoimat. Tasavallan presidentin kielekkeisessä valtiolipussa on tangonpuoleisessa yläkentässä sini-keltainen vapaudenristi. Käytettävän Suomen lipun on oltava mittasuhteiltaan ja väreiltään oikea. Suomen lippuun ei saa lisätä mitään kuvioita eikä pitää kaupan lippuja, jotka selkeästi poikkeavat väreiltään ja mittasuhteiltaan säännösten mukaisesta lipusta. Suomen lipusta annetussa laissa säädetään myös, että lipun turmelemisesta, epäkunnioittavasta käytöstä, luvattomasta paikaltaan ottamisesta ja virheellisen lipun kauppaamisesta tuomitaan sakkorangaistukseen.  Takaisin  Tulosta sivu |
